Raportointilaki, eli Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD), on merkittävä askel yritysraportoinnissa. Euroopan unionin tavoitellessa hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä yritysten tulee aloittaa koko ympäristö- ja sosiaalisen vaikutuksensa raportointi taloudellisten tulosten rinnalla (raportointiaikataulu riippuu yrityksen koosta).

Tämä raportointilaki on keskeinen osa Euroopan vihreää kehityssuunnitelmaa (European Green Deal) ja sen tavoitteena on tehdä vastuullisuusraportoinnista läpinäkyvämpää ja helpommin vertailtavaa koko EU:ssa. Lisäksi se lisää luotettavuutta, sillä raportoinnin tulee olla ulkopuolisten tarkastajien auditoimaa ja varmennettua. Tämä selkeys auttaa kaikkia sidosryhmiä ymmärtämään yrityksen vastuullisuustoimia paremmin, mikä johtaa parempiin päätöksiin.

ESG-viitekehyksen pohjalta raportointilaki rakentuu nykyisten raportointistandardien varaan, jakaen raportoinnin ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintoon. Tarkat mittarit on määritelty Euroopan vastuullisuusraportointistandardien (ESRS) puitteissa, jos haluat tietää yksityiskohdat.

Ympäristövaikutukset kattavat kaksi pääaluetta:

Tuotteet: Jokaisesta myymästäsi tuotteesta tulee raportoida ympäristövaikutukset. Tämä kattaa esimerkiksi hiilidioksidipäästöt, ilmastoriskit ja vedenkulutuksen. Nämä tiedot sekä muu keskeinen tuoteinformaatio näkyvät digitaalisessa tuotepassissa.

Yritys: Tämä osa keskittyy yrityksesi kokonaisvaltaiseen toimintavaikutukseen, joka ei liity suoraan tuotteisiin. Tähän kuuluu esimerkiksi yritysautot, rakennusten lämmitys sekä toimistotarvikkeet ja jätteet.

Sosiaalinen vaikuttavuus: Organisaation tulee raportoida tasa-arvosta, reilusta palkkauksesta, työterveydestä ja -turvallisuudesta sekä ihmisoikeuksista. Tämä koskee paitsi omaa yritystäsi, myös koko toimitusketjua. Siksi sertifioitujen kumppaneiden ja tehtaita auditointien käyttäminen on avain luotettavan datan tuottamiseen ja sitoutumisesi todentamiseen eettisiin toimintatapoihin.

Hallinto: Korostaa yrityksen sitoutumista vastuulliseen johtajuuteen ja eettiseen toimintaan. Sisältää käytännöt esimerkiksi valituskanavista ja ilmiantajansuojasta, varmistaen läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden päätöksenteossa sekä varmistaa myös EU:n tuoteturvallisuuslainsäädännön noudattamisen.

Raportointilaki otetaan käyttöön eri vaiheissa:

Vuonna 2025 suurten listattujen yritysten, jotka raportoivat jo vanhemman EU-lain, Non-Financial Reporting Directive (NFRD) -direktiivin mukaisesti, tulee raportoida vuoden 2024 tiedot.

Vuonna 2026 suurten EU-yritysten, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kolmesta kriteeristä — yli 250 työntekijää, yli 50 miljoonan euron liikevaihto tai yli 20 miljoonan euron tase — tulee raportoida vuoden 2025 tiedot.

Vuonna 2027 EU:ssa toimivien suurten EU:n ulkopuolisten yritysten on raportoitava vuoden 2026 tiedoista. Tämä tarkoittaa, että jos yritys on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle, mutta sillä on merkittävä taloudellinen jalanjälki EU:ssa, pakollinen raportointi koskee sitä. Tällöin yrityksellä on oltava joko yli 150 miljoonan euron liikevaihto EU:ssa vähintään kahden peräkkäisen tilikauden ajan, suuri EU-tytäryhtiö tai merkittävä EU-toimipaikka, jossa on yli 250 työntekijää, yli 40 miljoonan euron liikevaihto tai yli 20 miljoonan euron tase.

Tavoitteena on luoda tasapuoliset kilpailuedellytykset ja varmistaa, että EU-markkinoiden suuret toimijat – sijainnistaan riippumatta – ovat läpinäkyviä vastuullisuusvaikutustensa suhteen.

Miksi nämä kynnysarvot saattavat muuttua:EU:n ”Omnibus-paketti”, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa useita vastuullisuuslakeja, on parhaillaan neuvotteluvaiheessa. Tästä syystä tässä artikkelissa mainitut kynnysarvot perustuvat tällä hetkellä voimassa olevaan tilanteeseen. Sitoudumme pitämään sinut ajan tasalla ja päivitämme tekstiä heti, kun paketin muutokset tulevat voimaan!

Vaikka pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) on rajattu tämän lain pakollisen raportoinnin ulkopuolelle, niitä kannustetaan silti raportoimaan vapaaehtoisesti. Tämän muutoksen myötä noin 80 % EU:n yrityksistä ei kuulu suoraan raportointivelvoitteen piiriin.

Haluatko perehtyä tarkemmin aiheeseen? Löydät lisätietoa täältä:

Kaikki tässä artikkelissa annetut tiedot perustuvat tietoomme ja tulkintaan virallisista asiakirjoista. Tämän artikkelin tietojen perusteella ei voida esittää oikeudellisia vaatimuksia.